Viikinkiaikaa seurasi synkempi ajanjakso, mutta puu pysyi silti yhtenä voimakkaimmista materiaaleistamme. Käsityöläiset, maanviljelijät, merenkulkijat ja soturit keräsivät puuta ja kävivät sillä kauppaa kaikkialla Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.
Pohjoismaat ovat jo pitkään luottaneet puuhun kotiensa rakennusmateriaaleina; se tarjoaa paikallista energiaturvallisuutta ja on helposti kuljetettavissa.
Ruotsi
Puutavaralla on erityinen asema pohjoismaisessa rakennuskulttuurissa. Paitsi että se on uusiutuva ja ilmastoystävällinen materiaali, kuten mänty, se on myös erittäin kestävä; jotkut puutalot ovat peräisin useiden satojen vuosien takaa! Ei siis ihme, että monet perinteiset ruotsalaiset talot on rakennettu tästä materiaalista ja että ne ovat siten merkittävällä tavalla vaikuttaneet Ruotsin kansalliseen kulttuuriperintöön, minkä vuoksi monet kunnat ovat laatineet ohjeita historiallisten rakenteiden säilyttämiseksi eri puolilla kaupunkejaan.
Ruotsalaisissa puutaloissa on tyypillisesti matala harjakatto tai matala harjakatto, joka on päällystetty asbestisementtilevyillä, ja niiden seinät on usein verhoiltu joko värjätyllä vaaka- tai pystysuuntaisella puulaudoituksella, ja usein niissä on lisäksi puulaudoituksesta tehty sisääntulokuisti.
Taalainmaan maakunnassa on Ruotsin vanhimmat puutalot. Täältä löytyy vaikuttava määrä perinteisiä puurakennuksia, jotka ovat peräisin 1100- tai 1200-luvun X-liitoksisista hirsitaloista; hiili-14-datan ja dendrokronologian mukaan niiden rakennusajankohta sijoittuu vuoden 1229 välille - plus tai miinus 10 vuotta - ja ne ovat peräisin 1100- tai 1200-luvulta.
Ennen aivan viime aikoja näihin rakennuksiin kuului yleensä alempi kerros tai kellari. Nykyaikaisemmat matalat talot eroavat toisistaan siten, että ulkoseinät päättyvät jonkin verran välikerroksen yläpuolelle; näin talon keskellä on runsaasti tilaa kalustetulle huoneelle sekä varastotiloille talon ympärysseinillä.
Näissä historiallisissa rakenteissa oli usein runsaasti eristystä. Joskus eristeenä käytettiin olkea tai eläinkarvaa, kun taas toisissa tapauksissa sen sijaan saatettiin käyttää selluloosaa tai lasivillaa. Nykyään monet näistä taloista on muutettu asunnoiksi, mutta niiden eristysmateriaaleja ei ehkä enää voida verrata nykyaikaisiin asuntoihin.
Koska nämä talot oli tarkoitettu omavaraisuutta varten, tulta vaativat tehtävät suoritettiin erillisissä tiloissa. hirsimökit (Hastkatet), jotka sijaitsivat kaukana piharakennuksista riskien vähentämiseksi. Esimerkkeinä mainittakoon sepät, leipomot ja pesulat.
Suomi
Suomessa on monia historiallisia puutaloja, joista on tullut kulttuurimerkkejä. Rakennukset on rakennettu metsistä, kuten kuusesta, lehtikuusesta ja muista rakennusmateriaaliksi kerätyistä puulajeista, jotka ovat paitsi kestäviä, myös hyvin eristäviä. Lisäksi jokainen pala kuivataan uunissa ja maustetaan ennen käyttöä, jotta vältytään vääntymiseltä tai kutistumiselta tulevina vuosina.
Nämä kodit ovat myös kestäviä, ja ne kestävät kovia lumisateita ja voimakkaita tuulia vahingoittumatta. Lisäksi monet niistä on koristeltu perinteisillä suomalaisilla koristeilla ja maalauksilla, joilla halutaan tuoda esiin suomalaista kulttuuria ja ihmisiä.
Puurakentamismenetelmillä on Suomessa pitkä historia, ja niitä hyödynnetään edelleen. Sodan jälkeinen puurakentaminen koki suuren nousun humanitaaristen kriisien seurauksena. Ruotsalaisten tavoin suomalaisilla oli läheiset siteet luontoon ja vakiintunut metsäteollisuus, ja he olivat taitavia rakentamaan monenlaisia hirsirakennuksia pirtii cabins rakennetaan pyöreistä hirsistä hienostuneempiin neliskanttisiin hirsirakenteisiin, joissa on kaksinkertaiset hammastetut liitokset (maaseudulla tunnetaan joskus nimellä laftehus-talot).
Suomi on tunnettu laivanrakennus- ja lentokonealan osaamisestaan. tuotantosen laajan järvijärjestelmän ja metsien ansiosta. Rakentamisessa käytettävät hirret koostuvat yleensä kuusesta, lehtikuusesta, setripuusta tai männystä, jotka on kuivattu uunissa vakauden varmistamiseksi; seiniin hakattujen hirsien välillä käytetään yleensä kaksoisuria tai laponhäntäliitoksia, kun taas katoissa voidaan käyttää laponhäntäliitoksia.
Pohjoismaiset puutalot eroavat teräs- ja betonitaloista siinä, että ne ovat kevyempiä, mikä vähentää tuulen heiluntaa. Eristetyt versiot voivat alentaa energiakustannuksia entisestään, ja niiden ohut hirsi tarjoaa lisää kestävyyttä kosteutta, ympäristöolosuhteita ja muita ympäristöuhkia vastaan. Lisäksi pohjoismaiset puutalot ovat ympäristöystävällisiä, sillä niiden kunnossapitoon ei tarvita säilöntäaineita tai kemikaaleja.
Tanska
Tanska on tunnettu pitkäaikaisesta perinteestään rakentaa puutaloja, jotka ovat tunnettuja puhtaista linjoistaan ja yhteydestään luontoon. Näissä energiatehokkaissa kodeissa on kestävä rakenne, joka kestää vuosienkin ajan sääolosuhteita, ja monet niistä elävät jopa omistajansa yli!
Bruno Jakobsen suunnitteli ja rakensi tämän pohjoismaisen navettataloprojektin Randersin eteläpuolella. Tämä kaunis esimerkki uudesta pohjoismaisesta tyylistä rakennettiin metsäpolun päähän, jotta sinne pääsee helposti, ja suuret liukuovet takaavat yksityisyyden, vaikka se on alttiina luonnolle.
Moelven Limtre oli yksi varhaisimmista puurakentamisen edelläkävijöistä, ja sen Troldtekt-seinäjärjestelmä oli olennainen osa sitä. Moelvenin rakennepuut tuotettiin paikallisesti; liimapuuelementit valmistettiin 50 kilometrin säteellä kerätyistä paikallisista kuusista, mikä on esimerkki siitä, miten metsätalouskäytäntöjä voidaan hyödyntää rakennusosien valmistuksessa.
LUMO-arkkitehdit valitsivat puurunkojärjestelmän, jossa on laasti- ja tappiliitokset, jotka ovat kestävämpiä kuin liitos- tai naulaliitokset. Tätä liitostekniikkaa on käytetty Skandinaviassa jo pitkään, sillä arkeologisissa kaivauksissa on löydetty esimerkkejä yli kolmen vuosituhannen takaa. Tappiliitokset leikataan käsin, kun taas kierteet täytetään mehiläisvahalla niiden lujittamiseksi entisestään.
Puurakenteiden keveyden ansiosta ne pystyvät tehokkaasti vähentämään tuulen heiluntaa, mikä antaa rakenteelle vakautta. Kun betonilaattalattioiden avulla lisättiin lisäpainoa, tuulen heilahtelu väheni entisestään. Lisäksi niiden lisääntynyt eristys vähensi energiankulutusta, kun puurunkojen eristystä parannettiin.
Jotta talosta tulisi todella ympäristöystävällinen, siihen asennettiin lämpöpumppu, joka ottaa lämpöä suoraan maasta. Tämä järjestelmä on kolme-neljä kertaa energiatehokkaampi kuin sähköinen vastuslämmitin ja suojaa hirsiä UV-säteilylle altistumiselta. Lisäksi viimeistelyyn käytettiin Nordsjo-teollisuuspinnoitetta.
Tämä hanke on osa LIFE Timber in Housing -ohjelmaa, jolla pyritään edistämään ja esittelemään puutavaran etuja sosiaalisessa asuntotuotannossa ja edistämään samalla parempia elinkaariarviointiprosesseja.
Norja
Pohjoismaiset rakentajat ovat alkaneet tutkia massiivipuurakentamista (joka tunnetaan myös nimellä liimapuu tai korkeapuu). Tässä menetelmässä rakennukset muodostetaan leikkaamalla ja liittämällä yhteen valtavia massiivipuun osia; sen kevyt luonne voi korvata betonin ja teräksen korkeissa rakennuksissa; vaihtoehtoisesti sillä voidaan luoda matalia rakennuksia, jotka muistuttavat suoraan maahan ankkuroituja rakennuksia - tämä on tullut erityisen suosituksi Norjassa, koska kiinnostus kestävään suunnitteluun on lisääntynyt. Tämä lähestymistapa on osoittautunut erittäin suosituksi.
Norja on tunnettu laajoista metsistään. Puurakentaminen voi olla paljon yksinkertaisempaa ja edullisempaa verrattuna tiilirakentamiseen - kun taloja rakennettaessa puusta ei tarvitse kuljettaa polttopuita rannikolta ja leipoa niistä tiiliä, säästyy sekä aikaa että rahaa.
Norjassa sijaitsee joitakin hienoimpia maatiloja, jotka tarjoavat kaikki maatilalla elämiseen tarvittavat tarvikkeet asuintiloista ja ladoista aina laitteiden varastointitiloihin. Kaikki rakenteet on rakennettu joko massiivista tai onttoa rakennetta käyttäen. puutavara hirret, jotka on liitetty toisiinsa vasaraksi kutsutuilla erikoisnauloilla, jotka kestävät ankaria sääolosuhteita ja antavat vakautta rakennusten rakentamiseen.
Kun rakennat puutaloa, korkealaatuisten materiaalien valinta on ensiarvoisen tärkeää sen pitkäaikaisen kestävyyden ja kestävyyden kannalta. energiatehokkuus. Puurunko pitää ilman sisällä ja sallii silti ilmankierron - se takaa lämpöä ympäri vuoden!
Ympäristöystävällisiä rakenteita on helppo ylläpitää. Sen lisäksi ne ovat myös kestäviä ja kestävät myrskyjä tai lumisadetta. Lisäksi nämä edulliset vaihtoehdot voidaan helposti räätälöidä omistajiensa yksilöllisten vaatimusten mukaisiksi.
Rakennustekniikan läpimurron ansiosta useat yritykset ovat ryhtyneet toteuttamaan laajamittaisia hankkeita, joissa käytetään tätä innovatiivista rakennusmenetelmää. Yksi tällainen rakennus on norjalainen Sara Kulturhus, jonka Voll Arkitekter suunnitteli käyttäen paikallisista norjalaisista kuusista peräisin olevia liimapuuelementtejä; sen omaleimainen profiili määriteltiin lisäksi vinosti asetetuilla, neljännesvuosittain leikatuilla hirsiharkoilla, jotka täydentävät sen profiilia vinosti asetetuilla hirsiharkoilla, jotta se sopisi luonnolliseen ympäristöön; tällainen verhous auttaa integroimaan rakenteet maisemaan täydentämällä kallioista ja luonnontilaista maastoa.
